Waifu no raifu

Ahoi!

Elämme hämmentäviä aikoja. Romanttisen suhteensa todenperäisyyden todistelu viranomaisille on mielenkiintoista puuhaa. Japanin viranomaiset haluavat selvityksen siitä, kuinka kommunikoimme keskenämme kun äidinkielemme ei oo sama. Mielestäni kuivakoiden lomakkeiden sijaan saman asian ajaisivat pari screenshottia whatssapp-keskusteluistamme. Kuusvuotisen suhteemme salaisuus on dank bants.

Tässä raimoraimoraimoseiskan lempihumpat tänä päivänä:



Ja tässä vielä tuhnuinen 30-vuotias naamani (high-fivean kömpelösti kaikki laamapaidan tunnistajat):

NICE. Nyt kun olemme etabloineet nykytilanteen, voimme palata suosikkiaihepiiriini eli menneeseen. Ajattelin tehdä tällaisen postauksen, johon lätkäisen kasan aihepiirittömiä ja enemmän tai vähemmän tärähtäneitä räpsyjä viime kesän eletystä elämästä. Yritän myös käyttää kuvateksti-jutskaa, vaikka se ajaakin minut ja selaimeni kehdosta hautaan kun joudun tästä html-tilasta poistumaan.

Mainitsinko jo, että kesän säätila oli ankea.

Tämä on Mandai. Mandai on 24/7-kirpputori.

He olivat Mandaissa. (Blogini on zero shaming zone, mutta en ostanut tuotetta.)

Mutta niin olivat myös he.

Hän liittyi perheeseemme.

Elimme puoli kesää ilman ruokapöytää. Meillä ei ollut pöytää myöskään Yamagatassa, mutta silloin olin vielä niin uutuuden huuruissa, että olisin viihtynyt vaikka perunakellarissa.

Armas lähimarket. Marketin on pakko olla Miyagissa, koska oikealla on pari laatikollista merituppia.

Armas lähibaarimme Titty Twister. Toisiaan uhkailemme toisiamme Titty Twisteriin viemisellä.

Katolla on risti merkkinä siitä kaikken pyhimmästä. Tämä on karaokehalli.

Tämä on Sendaista lähtöisin oleva kesäruoka hiyashi chuuka (viilennetty kiinalainen).

Tämä on Kauhavalta lähtöisin oleva kesämiyagilainen.

Toyaman-matkasta jäi käteen jatkuva masuzushin himo.

Kesässä parasta on auringonlaskut, paitsi että tänä kesänä hyviä auringonlaskuja oli jatkuvan sateen vuoksi ehkä neljä.

Meidän taloa vastapäätä oleva 7eleven meni viikoksi remonttiin ja se oli suuri koettelemus. 

Big mood. Tapio mainittu. Se on suuri ostoskeskus Sendaissa. Tapsan mainoslause on sutekina mono wa kono mori ni aru, upeat asiat löytyvät tästä metsästä. Tapsalla on myös kuukausitainen mainoslehti moi! Tapio. Petition että Citymarket muuttaa nimekseen Ookuninushi ja Pirkka-lehdestä tulee Ossu! Ookuninushi.

Random pyhättö jossa käytiin koska se sattui olemaan siinä. Plot twist: menin avioon kuvan henkilön kanssa.

Siinä oli tarpeheksi yhyrelle kertaa, jatkuu ensi numerossa!