Lentokoneessa tiputin ipodini tuolin sisään ja lentokentällä mentiin ensin toverini kanssa ristiin, mutta siitäkin selvittiin. Toverini ansiosta osasin tällä kertaa käydä jopa suihkussa lentokentällä. Pihalla bambut taipui lähestyvästä taifuunista. Huomasin, että oon ollut vuoden poissa, koska yhtäkkiä kaikkialla leijui erilaisia Japanin ominaishajuja, joita en muistanut olleen olemassakaan, koska vuoden aikana niistä oli tullut pelkkää ilmaa jota hengitän, hajuttomia. Nyt ne on taas kadonneet, joten kai ruumiini on taas tottunut olemaan täällä.
Näin toisella kerralla kaikki on paljon helpompaa. Mulla ei oo lainkaan kommunikointiongelmia, kännykkäliittymä oli yhä voimassa ja paikallisella tilillänikin oli valmiiksi 400 jeniä pääomaa. Tuntuu, että oon tullut kotoisaan maahan mutta vieraaseen kaupunkiin. Tokio on ahdas, suuri, hiostava ja liian täynnä ihmisiä ja tavaraa. Täällä on aivan oma kulttuurinsa. Mulla on melkoinen ikävä Touhokua ja touhokulaisten leppoisaa puhetapaa ja maltan tuskin odottaa, että parin viikon päästä pääsen Yamagataan tsiigailemaan Zaoun ruskaa ja fiilistelemään tähtitaivasta ulkoilmaonsenista.
Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että tää tuskin jää viimeiseksi vuodekseni Japanissa, mutta tokiolaista musta ei saa. Tänään sain tosin tietää, että mulle on myönnetty Jasson stipendi, minkä ansiosta päivä on näyttänyt Tokiossa kirkkaalta sateen ja vesihöyrynkin keskellä ja eilisen ankeilun jälkeen ganbarointimoodinikin näyttää aktivoituneen. :D
Ekan päivän kuvasaldo........:D Tämän myrkyn voimin lähdin seuraavana aamuna ysiltä autoilemaan kohti Enoshimaa mutta siitä enemmän seuraavassa numerossa!
Onnea tosi paljon stipendin johdosta! Tätä sun blogia on kiva lukea, Japani on maana (ja kielenä) todella kiinnostava ja on hauska kuulla suomalaisen ajatuksia aiheesta. Itse menen ensi vuonna kesäyliopistoon japaninkielen alkeiskurssille ja odotan sitä innolla! Mulla on nyt joku itsensäetsimiskausi meneillään ja jos ei muuten niin rikastunpa ainakin henkisesti siinä. Seuraavaa päivitystä odotellessa :)
VastaaPoistaHihii, kiitos paljon. (^^) Ja suuresti tsemppiä itsensä etsintään! Mutta varo, japaniin saattaa jäädä koukkuun jo alkeiden jälkeen. :D
PoistaIhanaa, että olet siellä! Innolla odotan jatkoa, ja itse Tokiolle sydämeni menettäneeni myös sitä, että kyllä se sunkin mielipide siitä kaupungista tulee vuoden aikana muuttumaan. Kunhan pääset asettumaan aloillesi ja tutustut omiin kotikulmiisi.
VastaaPoistaOnnea ja iloa tulevaan seikkailuun!
xoxo, Raisa
Toivotaan näin. :D Kulttuurishokki ei onneksi oo ensimmäinen laatuaan, joten ihan epätoivon syövereissä en täällä kieriskele. Tais mulla olla alkuajat ankeaa Yamagatassakin ja nyt en enää edes muista mikä niin mainiossa paikassa on voinu olla niin kamalaa. :D
Poista