Tilipitappitippitappi! Meikärouva se täällä taas jorinoineen! Teemana ovat edelleen nämä vuoden 2016 Hokuriku-jorinat. Jaan tämän kakkospäivänkin muutamaan postaukseen, koska kuvia on niin paljon, että edes armas aviomieheni ei niitä jaksaisi vuokseni kerralla scrollata.
Toyamassa toilailtuamme matka jatkui seuraavana aamuna naapuriprefektuuriin Ishikawaan, jonka pääkaupunki Kanazawa Pikku Kiotonakin tunnetaan. Suureen Kiotoon en sen sijaan oo vieläkään saanut aikaiseksi mennä, mutta armas lankoni on siellä syntynyt ja toimii siellä turistibussin kuljettajana, joten ilmeisesti meillä on tämän uuden japanilaisen sukuni kanssa joskus edessä ryhmämatka muinaiseen pääkaupunkiin, koska armas lankoni on kuulemma vakaasti päättänyt kyyditsevänsä Shiiri-sania hoodeillaan. Bussinkuljettajan pestinsä ohella hän musisoi rock-yhtyeessä, mistä johtuen käytämme aviomieheni kanssa hänestä nimitystä rokkenrooru burazaa, rock'n'roll brother. Pari riskiä opusta voisi kirjoitella siitä, millainen kuumotus mutta toisaalta rikkaus on avioliiton kautta tullut suku toiselta puolelta maapalloa. :D
In any case! Vuokrattiin Toyamasta auto ja lähdettiin köröttelemään kohti Kanazawaa. Junallakin olis päässyt, mutta meidän piti ehtiä vielä illaksi Awazun onsen-kylään, joten auto oli tässä kohtaa helpompi. Elokuvista tutun futuristisen pilvenpiirtäjien välissä kaahailun sijaan kaupunkiajo Japanissa näyttää muuten tältä (tämäkin kuva vois olla mistä tahansa Japanin taajamasta, jos kyltissä ei lukisi Takaoka-shi):
Vuorilla tuli tupahan vaihteeksi kaikkea raekuurosta auringonpaisteeseen. Intoiltiin paikallisesta kasvillisuudesta, joka poikkesi jonkin verran Touhokun risuista.
Kanazawa ni touchaku! Kanazawan asema on pakollinen turistikohde, joten aloitettiin rupeamamme sieltä. Sendaista saapuneina koettiin pienoista kateutta etenkin aseman suihkulähteistä. Ei meillä vaan Sendaissa!
Ruokapaikaksi valikoitui akuutista hangry-olotilastani johtuen asemalta löytynyt lounasravintola Fumuroya Cafe, joka oli varsin mainio! Mustassa pötissä oleva asia on ishikawalainen perinneruoka jibuni. Erinäiset lilluvat asiat ovat vehnägluteenista tehty fu ja ja tofun kuori yuba.
Siinä olikin ihan tarpeeksi Kanazawaa yhdelle kertaa! Ensi jaksossa poistumme jopa asemalta! O-tanoshimi ni!
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Hyviä jorinoita ja mukavaa, että päivittelet taas!
VastaaPoista