lauantai 13. tammikuuta 2018

Furawaa pawaa

Chirinu beki toki shirite koso yononaka no hana mo hana nare hito mo hito nare, tieto varisemisen hetkestä tekee kukasta kukan ja ihmisestä ihmisen. Näin runoili homegirl Hosokawa Gracia vuonna 1600 valitessaan kuoleman, jotta vihollinen ei häntä sieppaisi. Siispä tässä erinäisiä kukkia eloni poluilta viime kesältä. Tällä hetkellä sijaitsen Seinäjoen keskitalvessa kynäilemässä viisumihakemusta (unohtui mainita, että viimevuotisen blogitaukoni aikana tein vihdoin Virallisen Päätöksen Japaniin muuttamisesta), mutta sentään nämä kuvat on vähäsen ajankohtaisempia kuin edelliset Hokuriku-jorinat! Mulla on näitä kesäkuvia taskussa varmaan kymmeneen postaukseen, että stay tuned sinä arvoisa ainoa lukijani. :D

Ensiksi parit kurjenmiekat! Kurjenmiekkapelto osui silmään kauppamatkalla, siispä käytiin siellä jolkottelemassa. Hortensiatkin olivat mukana menossa, ja mäelle kiivettyämme männyssä surisi alkukesän ensimmäinen kaskas. Tämä jäikin yhdeksi harvoista kaskaskohtaamisista koko kesänä, koska Sendai kietoutui kalman kiroukseen, ja pääsimme todistamaan ennätyksellisesti yli kuukauden putkeen jatkunutta sadetta, jossa ei kaskas laulanut eikä runosuoni sykkinyt.



Kotitien rikkaruohot ja riisipellot! Asutaan paikassa landelähiö, mutta jos Miyagissa liikutta niin tervetuloa kylähä! Näin Kauhavalta ponnistavana asfaltin läpi sojottavat varret tuovat kotoisaa tunnelmaa kaukomailla, vaikka Miyagissa maa halkeileekin enemmän maanjäristysten kuin roudan voimasta. Mulla on muuten joka ikinen kesä Miyagissa vaivannut elokuussa silmäongelma, ja tällä kertaa vihdoin tajusin, mistä kenkä puristaa. Oon allerginen heinän siitepölylle ja riisi on heinäkasvi. ::::::::::::D Rest in peace minä.



Heinäkuussa reippailin Shifukujin (資福寺) zen-temppeliin hortensioita ihaalemhan. Shifukuji on yksi Date Masamunen Sendaihin 1600-luvulla rakennuttamista temppeleistä, ja se on Sendaissa tunnettu eritoten hortensiapuutarhoistaan. Sinne kävelee Kita-Sendain metroasemalta viitisentoista minuuttia. Kävelytietä ei oo, vaan matka sujuu tienviertä tasapainoillessa.


Hortensiareissu alkaa Nakanosakaen kotiasemalta. Kakkosraiteen takana on yakiniku-ravintola, josta leijailee aina tirisevän lihan käry junaa odottaessa.


Kita-Sendain kylänraittia! Seinällä itseään mainostavat muun muassa Japanin kommunistinen puolue, Koufuku no kagaku (Happy Science) -kultin kommunisminvastainen puolue Koufuku jitsugentou ('onnellisuuden toteen tekemisen puolue'), buddhalaisen Souka gakkai -liikkeen puolue Koumeitou ja pari yksityisetsivää, niistä on Japani tehty. :D With you -julisteen leidit eivät ole iskelmäduo vaan kommunistitovereita. Japanin kommunistinen puolue on yksi maailman suurimmista kommunistipuolueista, ja sen päätavoitteisiin kuuluu sotilaallisen yhteistyön lopettaminen USA:n kanssa.


I love Sendai!



Käännyin väärästä paikasta ja päädyin temppelin hautuumaalle, vaikka ihan kiitettävästi sielläkin näitä palluroita oli. Vipassa kuvassa ovat lyhtypylväs, haudat ja temppelin roskat sulassa sovussa. Puisiin liuskoihin kirjoitetaan kuolemanjälkeiseen käyttöön annettava (=ostettava) dharma-nimi (戒名, kaimyou), joka kuvastaa vainajan elettyä elämää. Eläessään Ismo Laitela, kuoltuaan Kaupankäynnin ja lemmen hyveellinen uskonmies. Mitä komiee nimi, sitä korkiee hinta.



Aikani hautojen seassa harhailtuani löysin jopa oikean portin! Siispä seuraavaksi hortensiakuvaspam. Olin kyllä vähän myöhään liikenteessä, ja kukkien suurin loisto oli jo karissut. Ajisai ya kinou no makoto kyou no uso, hortensia eilisen totuus tämän päivän valhe. Näin meille haikuili Masaoka Shiki.

3 kommenttia :

  1. Hei kovin harvoin tänne kommentoin, mutta halusin nyt tähän väliin sanoa että kiitos kun jaksat raapustella näitä juttujas! Mulla on jo vierähtänyt puolitoista vuotta siitä kun sain jaappanin undergradin opinnot (Briteissä) päätökseen ja oon sittemmin opiskellut vähän muuta ja pysynyt täällä Briteissä. Mutta en haluais unohtaa kyseistä kieltä, vaikka näillä näkymin en tiedä ollenkaan millon pääsen Japaniin seuraavan kerran tai mitä käyttöä löytäisin sille nykyisten urahaaveiden kanssa, ja tuntuu että päivä päivältä kanjit ja sanat lipsahtelee mielestä ja kohta on jäljellä enää konnichiwa. Mun pointti siis oli että tää sun blogi onnistuu aina palauttaan Japani-kaipuun ja -kiinnostuksen, eli kiitos superisti siitä! :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kiva! :D Mullakin on kanjien kirjoitustaidot rapautuneet ihan täysin kun en oo vuosikausiin joutunut mitään osoitetta kummempaa raapustelemaan. Latasin just jonkun lapsosille suunnatun kanji-pelin kännykkään ja sieltä joka päivä nöyränä poikana ala-asteen oppimäärää kertailen, masentavaa. :D Lukutaito sentään ei kärsi samalla tavalla kun tykkään lukea kaikenlaista huvikseni, voisin tänne blogiinkin joku päivä muutaman mielestäni oivallisen sivun listata.

    VastaaPoista
  3. Hei, on meitä lukijoita enemmän kuin se yksi ainoa, joten elä masennu... ;) Itselläni on vain ongelmia kommentoinnin suhteen, koska aina tuntuu, ettei osaa oikeastaan sanoa mitään järkevää. Ja ainainen Kiitos mielenkiintoisista postauksista tuntuu tylsältä ja jotenkin teennäiseltä, vaikka se totta onkin. Minäkin luen mielelläni, sillä olen huomannut, että oppimani kielet säilyvät edes jotenkin kun lukee tai pyrkii lukemaan niillä kielillä kaikkea mielenkiintoista. Näinollen jään mielenkiinnolla odottamaan noita edellisessä kommentissa mainitsemiasi sivuja, tosin saas nähdä miten pitkälle pääsen kun olen lukenut japania vain edistyneelle alkeiskurssille asti :) Mutta kaikesta huolimatta; Kiitos kun jaksat kirjoittaa, minusta on aina kiva seurata ihmisten elämää itselleni vieraassa kulttuurissa. (ja olen lukenut sinun kirjoituksia suurinpiirtein vuodesta 2013 asti) Terveisiä lumisesta Oulusta, Raili

    VastaaPoista