Sivukujilla vallitsi hiljaisus. Päädyttiin Izumi Kyoukan mukaan nimetylle kadulle, jonka varrelta löytyi lausuntakerho ja Izumi Kyokan museo, mikä lämmitti japanilaisen kirjallisuuden opinnoista toipunutta sieluain. Kokemukseni mukaan kirjat on ihan kivoja silloin kun niistä ei tarvitse keskustella japanilaisten tohtoriopiskelijoiden kanssa. Kyoukan surrealistisia tekeleitä voi lukea japaniksi ilmaiseksi täältä. Sieltä löytyy myös akutagawat ja dazait ja kumppanit.









Pyhätön takaa löytyi vanha geisha-kortteli Kazuemachi! Kyseinen mesta on ihan bussipysäkin vieressä, mutta turistit valui jostain syystä noroina suoraan tunnetumpaan Higashi-chaya-gain kortteliin joen toiselle puolelle. Kanazawassa on kolme geisha-korttelia, joista Kazuemachi on pienin. Vastaan tuli pari varisevaa lehteä ja jokunen hieno leidi. Kultakaupungin leidien bongaaminen oli muutenkin suurta hupiamme tällä matkalla. Boyfriendin sanoin obasan to iu yori madamu, ei täti vaan madame. Varsinaisia geishoja ei päiväsaikaan nähty, mutta yhden oven takaa kuului shamisenin säveliä, ja selfie-ryhmien puuttuminen oli pelkkää plussaa. Jos asuisin Kanazawassa, kävisin täällä varmaan joka päivä kävelyllä!









Kärsivällisyyteni ei riitä enää yhdenkään kuvan lataamiseen, siispä jatkan jälleen ensi numerossa! Näitä kuvia on muuten otettu kahden kuvaajan toimesta kahdella kameralla ja yhdellä puhelimella, mistä johtuen laatu on vaihteleva.
Tunnelmaan sopivaa rämistelyä:
Hyvä biisi tuo eka. Mieleni valkeni, kun havaitsin tämän antiikkisen matkakertomuksen päivittyneen uusilla luvuilla.
VastaaPoistaJää homeros antiikkisuudessa toiseksi!
VastaaPoista