Näytetään tekstit, joissa on tunniste matsuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matsuri. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. elokuuta 2015

Tanabata

Säätilat vaihtelee ja esi-isien henget ilmassa liihottelee. On obon. Poikaystävä lähti eilen pariksi päiväksi kotikonnuilleen viihdyttämään Tokiosta saapunutta sukulaismuoria illalla töidensä päätteeksi. Itse päätin jäädä Rifuun, koska poikaystäväni kuvaus tästä sukulaisesta sisaruksineen on kuin paikalla olis viis furbya. :-----------D Tekemisestä ei kuitenkaan oo puutetta. Hankin viime Sendain-reissulla nimittäin nämä:



Tein sen! Ostin Nambaa shikkusun kaikki 9 osaa samalla kertaa! (Tai oikeastaan kahdella kertaa, koska ekasta kirjakaupasta puuttui osat 1 ja 6.) Poikaystäväni ei ollut tyytyväinen kantomiehen osaansa, kun kapusimme Date Masamunen mausoleumille nämä repussaan. Jonkun (esim. itseni) pitäis tehdä palvelus Suomen kansalle ja suomentaa nää tekeleet. Kyseessä on dystopiaan sijoittuva tieteisfantasia. Oon pienellä tauolla laatukirjallisuudesta, sillä silimäni eivät kestä Kawabataa ja Dazaita ja kumppaneita, ellei heidän pöytälaatikkojäämistöstään yhtä äkkiä löydy yliluonnollisia elementtejä sisältäviä fanficcejä. Tämä No 6 on kirjallisilta ansioiltaan just sopiva tähän tilaani. Sitä paitsi toinen päähenkilöistä on nimeltään Shion (=asteri). <3__________<3 Olispa poikaystäväni nimi Shion. Olispa oma nimeni Shion. Olispa kaikkien nimi Shion. Tästä on tehty myös anime, joka on hieman sekava, kun nää 9 tekelettä on yritetty typistää 11 jaksoon, mutta ääninäyttelijävalinnat ovat sen verran onnistuneita, että ihan katsomisen arvoinen on sekin. Shionin ääninäyttelijä Kaji Yuuki (esmes SnK:n Eren) ja Nezumin Hosoya Yoshimasa (esmes Chihayafurun Arata). <3___________<3



Viime viikolla lempikaupungissani Sendaissa oli Tanabata-matsuri, joka on elokuulle sijoittuva toiveiden ja lemmen juhla. Sendain matsuri on koko Japanin Tanabata-pirskeistä suurin. Tanssia tai laulua tai muuta yleensä matsuri-touhuiksi miellettävää viihdykettä ei kantakaupungilla oo kuitenkaan tarjota, mistä johtuen matsuria kovasti etukäteen innolla odottanut poikaystävän työpaikan kagoshimalainen vuokratyöntekijä kommentoi tapahtumassa käytyään, että paskaa oli. :D Itselläni sitä vastoin oli varsin mukavaa! Ulkoilmakin oli viikonloppuna vaivaiset 30 astetta. Suurin osa koristeista on sijoitettu katetuille kauppakaduille, ja koristeiden alla oli tungosta ja happi vähissä, mutta ulkosalla kävi mukava tuulenvire ja sitä oikein tunsi raitistuvansa!

Poikaystäväni unohti kameransa akun, joten lainasin hälle kameraani ja kuvat on siten kaikki ottamiaan, jeejeejee.

Opettakaa joku mulle, kuinka kuvissa pidetään silimät auki, kun mä en vaan kertakaikkiaan osaa enkä ymmärrä, kiitos jo etukäteen??????
Nää pokemonien kilpailijat on nykyään kaikkialla??? Kutsumme heitä nimillä kuso taimu sekä paska taimu. Koska ärsyttävässä tunnaribiisissään lauletaan että doushite unchi wa kusainda, tabeta mono wa kusakunai, doushite unnchi wa punpunpun, doushite unchi wa punpunpun, youkai no sei nanone, sou nanone, watch, ima nanji, kuso taimu eli miksi kakka haisee, syömämme ruoka ei haise, miksi kakka haiskahtaa, miksi kakka haiskahtaa, se taitaa olla youkaiden syy, eikös vaan, paljonko kello on, watch, on paska time, what is this even?????? Tämä kappale tuli tietoisuuteeni ensimmäistä kertaa, kun youtube suositteli sitä poikaystävälleni etusivullaan. Kysyin, miksi youtube suosittelee tätä sulle, ja vastauksesi sain, että koska hän katsoi jonkun Youkai Watch -pelivideot alusta loppuun????? Ja minä kun luulin, että armas poikaystäväni ei vastaa puheluihini, koska on töissään kiireinen. Itsekin tossa kyllä jokin aika sitten olin facetimessa niin keskittynyt Tales of Gracesissa grindaamiseen, että kun vihdoin vaivauduin facetimeen päin katsomaan, havaitsin puhelun katkenneen jo tunteja sitten. :'D Vakka lienee kantensa valinnut.



Nää Hyakunin isshu -aiheiset koristeet oli lempparini! Oon tauolla kaikesta korkealentoisesta kirjallisuudesta, mutta siitäkin huolimatta melkein kiljuin, kun silimäni jotka toisinaan myös auki ovat näkivät katosta liehuvan Ono no Komachin runon Hana no iro wa utsurinikeri na itazura ni wagami yo ni furu nagame seshi ma ni. (Fun fact: Ono no Komachi oli luultavasti 800-luvulla elänyt (oletettu) kaunotar, jonka ansiosta nykyjapanissa sanalla komachi on merkitys (jonkun paikan) kaunis neito. Ono no Komachin arvellaan syntyneen nykyisen Akitan alueella, joka edelleen on kaunottaristaan ('Akita bijin') tunnettu. Akitan kuuluisin riisilajikekin on nimeltään Akita komachi, mutta moni japanilainen ei välttämättä osaa yhdistää tätä Ono no Komachiin, koska Heian-kauden runous ei kuulu jokamiehen perusharrasteisiin.) Hyakunin isshu on siis nimensä ('sata ihmistä yksi runo') mukaisesti klassinen runoantologia, joka pitää sisällään sata waka-runoa sadalta runoijilta Asuka-kaudelta (n.500-700-luku) Heian-kauden loppuun (1100-luvun loppupuoli) ja Kamakura-kauden alkuun. Antologian pohjalta on tehty myös korttipeli karuta, jossa lukija lukee runon alkuosan ja pelaajien pitää mahdollisimman nopeasti napata runon loppuosa vastustajan korteista. Lempimangani Chihayafuru kertoo tästä pelistä ja muijasta, joka tähtää karuta-mestariksi. <3_________<3 Sorppa tää liekehtiminen, mutta klassinen japanilainen runous on lähellä syömmeäin, vaikka en siitä hirveästi väitä ymmärtävänikään. Ehkä se kuinka merkitykset pakenee tajuntaani onkin siinä tajunnanräjäyttävää.

Tää kääpä oli värkännyt nää kaikki nauhat pelkistä orizuruista (=origamikurki)?????


Ulkosalla kristilliset käännyttäjät olivat asemissaan joka risteyksessä megafoneine ja äänitteineen. Kami ni tai suru tsumi wo kuiaratameyo, kadu jumalaa vastaan tekemiä syntejäsi, sanoo hän. Vuosisatojenkaan käännytystyö ei ole vielä tuottanut tulosta, sillä väestöstä alle prosentti tunnustaa kristillistä uskoa ja vielä harvempi sillä tavalla kuin länsimaisen kristinuskon näkökulmasta olisi suotavaa, mutta se ei ole käännyttäjiä lannistanut. Kristillinen kuvasto sitä vastoin on hyvinkin suosittua risteineen päivineen, ja esim. hääseremoniaan on ihan normaalia palkata vihkijäksi papinasuinen epä-pappi tunnelmaa luomaan. Monet äkkiseltään kirkkoa muistuttavat rakennukset eivät ole kirkkoja ollenkaan vaan kirkoiksi naamioituja vihkitiloja (結婚式場, kekkonshikijou).

Sendai♥♥♥♥♥. Sendai ei oo ehkä matkakohteena se Japanin kaupungeista kiinnostavin, mutta asuinsijana se on maanjäristysalttiutta lukuunottamatta mainio. Palvelut pelaa ja arvostettu yliopistokin löytyy, asukkaita on sen verran että tungokseen ei tukehdu mutta kyylätyksikään ei yleensä joudu, puistoja ja puita on paljon, aseman ylikulkusillalta näkyy pilvenpiirtäjien takana siintävät vuoret ja tunnin matkanteon päässä ollaankin jo Touhokun vuorten ja onsenien ja meren hellässä syleilyssä. Mielipidekysymyksiähän nää loppujen lopuksi on, mutta itse oon tyytyväinen, että kohtasin ton toverini jo Touhokussa enkä vasta Tokiossa, koska elämä salaryman-lähiössä jonkun junalinjan varrella tuntuu ajatuksenakin ahdistavalta. :D Onhan se kiva, että Tokiossa voi ostaa rahalla hupia ja tekemistä vaikka loputtomiin, mutta täällä voi katsella sumuisia vuoria ilmaiseksi.

Sisätilojen ihmispaljouteen kyllästyttyämme otimme Loople-bussin kohti Zuihoudenia, jossa lepää haudattuna itse Date Masamune, miyagilaisten (ja yamagatalaistenkin, sillä tyyppi syntyi Yonezawassa) suosikkisankari, joka perusti Sendain vuonna 1600. Date Masamune tunnetaan muun muassa siitä, että hän oli niin kiinnostunut kulttuurista ja muista maista, että rakennutti jopa laivan, joka purjehti Ishinomakista Roomaan paavia tapaamaan, sekä siitä että hänellä oli vain yksi silimä.


Taiteilijan näkemys silmälapullisesta Date Masamunesta kuomineen perinteisellä 1500-luvun aterialla peli-/animesarjasta Sengoku basara.


Niin siis! Zuihouden sijaitsee vaivaisen 10 minuutin bussimatkan päässä Sendain keskustasta Hirose-joen varrella. Alkuperäinen mausoleumi tuhoutui toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa, joten nykyinen Zuihouden on itse asiassa alkuperäisen kopio. Mausoleumi on rakennettu ylös mäen päälle, ja alempana on muiden paikallisten samuraisukujen hautausmaa, josta avautuu kivat näkymät kaupungille päin. (Parhaat näköalat avautuu kuitenkin Sendain linnan raunioilta.)



Tanabatan kunniaksi Zuihoudenilla oli tarjolla mummojen huilukonserttia sekä taiko- ja shamisen-yhtyeen esitystä. Tuntuu, että oon kirjoittanut tätä merkintää jo sata vuotta, joten en jaksa kommentoida sen enempää. :D



Bonus:
:3


Nyt en kyllä jaksa tätä ikuisuusmerkintää enää yhtään, heippa!

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Mennehet ja tulevat

Haroo doomo obandesu! Aika rientää, viiksikarvat tuuhentuu. Kahden viikon päästä oon jo Ishinomakissa tervehtimässä poikaystäväni huushollin jäseniä, ryystämässä mugichaa jääkaapista ja nauttimassa iltakaskaan huudosta pihapiirin bambuissa ja sugipuissa. Japania vaivaa tuskainen kuumuus (Niigatassa mitattiin tällä viikolla 38 astetta ja ilmankosteus huitelee vaihteeksi pilvissä) ja taifuuni, mutta epämieluisista sää- ja luonnonilmiöistä huolimatta (missä toisessa maassa on tarjolla maanjäristyksiä, tsunameja, taifuuneita, maa-, muta- ja lumivyöryjä, tulivuorenpurkauksia, tulvia, pyörremyrskyjä, lumimyrskyjä ja tappavia helleaaltoja sillä tahdilla, että ne tuntuu melkein arkisilta) maltan tuskin odottaa, että pääsen japanilaiseen kirjakauppaan (pääsen ostamaan tämän vuoden Akutagawa-palkitut tekeleet ja Kinou nani tabeta -mangan uusimmat osat ja materiaalia kansalaisopiston kursseilleni jeeee!!) ja vuorille ja izakayaan ja käyttämään riisinkuorimislaitetta.

Koska puhun usein maantieteellisistä paikoista Miyagissa ja muuallakin Japanissa, laitan tähän kaks jostakin pöllimääni karttaa Miyagista ja koko Japanista. Häpeäkseni hahmotan nykyään Japanin maantieteen paremmin kuin Suomen. :D Katoin Tangomarkkinoita eikä mulla ollut hajuakaan, mistä suurin osa niistä kilpailijoista oli, mutta jos käsketään merkitsemään Gifu tai Nagasaki tai Tokushima karttaan, se onnistuu alta aikayksikön.



Kohta mä oon taas pienenpieni liikkuva piste tolla kartalla! Matkustan junalla Aichista Fuji-vuoren ohi ja Fukushiman halki Miyagiin. Kävin Mr Miyagin kanssa romanttisen keskustelun aiheesta:
Siiri: Nagoyan kentällä ei varmaan oo suihkua????
Mr Miyagi: En usko
Siiri: Yhyyyyy sit oon iha likaane ja haisen ennenkä oon edes Sendais.
Mr Miyagi: Musta sä oot ihan ok vaik haiset. =)
Siiri: Lolllll ei mua sun mielipide kiinnosta vaan ne kaikki tyypit joiden kans matkustan hahahahahaaaa.
Mr Miyagi: Hai sayounara.

Kaks viikkoa!! Haaveissani nousen shinkanseniin hellehame hulmuten, katselen ikkunasta pittoreskia maalaismaisemaa vuoristoineen ja riisinviljelijöineen aina silloin kun maltan nostaa katseheni Laadukkaasta Japanilaisesta Romaanista, ostan vaihtojunaani odotellessani Tokion asemalta söpön ekibenin (asemilla myytävät lounaslaatikot), jota söpömpi on vain hulmuava hellehamoseni, nousen vuorten jylyä tarkoittavan Yamabiko-shinkansenin kyytiin, katselen haltioissani Touhokun suuria vuoria ja käyn miellyttävää pinnallista smalltakia vieressä istuvien herrasmiesten ja -naisten kanssa, kohtaan poikaystäväni Sendain asemalla kuin hidastetuissa filmeissä ja pysähdyn vielä aseman sisäänkäynnillä ostamaan kivan kesähyytelön ennen kuin menemme ravintolaan nauttimaan ankeriasta. Todellisuudessa saavun Nagoyaan kasilta aamulla Japanin aikaa, pyörin ikuisuuden koomassa löytääkseni Kuroneko-Yamaton toimipisteen jotta voin lähettää matkalaukkuni Miyagiin, kirjoitan osoitteen kolme kertaa väärin ja neljännellä kerralla pökerryn, peitän naamani shinkansenissa jollain turisti-infosta nappaamallani esitteellä, yritän nukkua mutta konduktöörin ashimoto ni go-chuui kudasai herättää aina kun oon saamassa unen päästä kiinni, oon puolet matkasta oksennusvalmiudessa, saavun Tokion asemalle likaisena ja hikisenä ja tukka limassa, istun puoli tuntia penkillä toipumassa äkillisestä auringonpistoksesta, hoipertelen käsiini ekibenin tai minkä tahansa muun syötäväksi kelpaavan, itken Yamabiko-shinkansenissa pelkästä Touhokun jälleennäkemisen riemusta, hoen vierustovereideni kanssa KUUMA, HUH HUH, KUUMA, HUH, paiskaan poikaystävän kanssa kättä ja sanotaan yhtä aikaa DOUMO, meen kauppaan ja ostan sieltä kuppinuudelin ja kaljan.

Poikaystävästä puheenollen hän suositteli minulle tänään animea Himouto Umaru-chan, koska olen kuulemma siinä päähenkilönä.



=======================================D Mitä tämä on ja merkitsee.

Vipa osa poikaystäväni muistikortin sisältöä seuraa nyt. Kuvamateriaalia vuosilta 2013-2014 douzo.

Matkalla kohti Fujisania ja vuokramökkiämme! Mulla on aina toi sama mekko koska oon laiska. :D Perillä mökissä poikaystävä kokkasi yakisobaa ja kantoi mut portaat ylös sänkyyn parvelle kun tuuperruin. 8___D


Matkalla pois mökiltä ja Fujisanilta! Tämä Yamanakako Hana no miyako kouen on ankein nähtävyys, missä oon koskaan käynyt. Tuolta putkesta piti olla suora näköyhteys Fujisanin huipulle. Tässä ottamani kuva näköyhteydestä:



Paluumatkalla kävin asioimassa Softbankissa, ja jostakin syystä tämäkin merkittävä tapahtuma elämässäni on valokuvaan ikuistettu.


Oltiin yötä Yokohaman chinatownissa!


Jotain random syömiskuvia ovat nämä!



Random Matsushima-kuvia! Toi Matsushiman nuhjuinen akvaario purettiin tänä vuonna. Tilalle tulee kuulemma osteribaari. :::D



Sit olis vielä tää Akitan Kantou-matsuri vuosimallia 2014! Jos ootte joskus Japanissa elokuussa, suosittelen todellakin harkitsemaan pientä matsuri-matkailua. Matsurissa on sitä taianomaista Japani-fiilistä. Akitan Kantou-matsuri järjestetään joka vuosi 3.-6. elokuuta ja kolme muutakin Touhokun suurta matsuria samalla viikolla (Aomorin Nebuta-matsuri, Sendain Tanabata-matsuri ja Yamagatan Hanagasa-matsuri), joten ahkera matkailija ostaa junapassin ja käy vaikka kaikissa! Yöpaikat kannattaa tosin varata jo hyvissä ajoin, koska matsuri vetää hulluna väkeä ympäri maata. Me tehtiin hotellivaraukset ehkä parin kuukauden varoitusajalla ja jouduttiin toiseksi yöksi toiseen kaupunkiin, mikä ei ollut tragedia kun oltiin muutenkin autolla liikkeellä, mutta ilman autoa oltais oltu lirissä.

Tää kuva on niin ku joltain lsd-tripiltä. :D
Tää random ojiisan poseeras hyvin auliisti. Myöhemmin random lehtiartikkelista selvis, että kyseessä ei ollutkaan random ojiisan vaan Akitan yliopiston rehtori. :------D


Seuraavan kerran päivitänkin sit varmaan Miyagista! Luvassa jälleen omia vinoja ja tärähtäneitä kuviani. Ehkä mun pitäis palkata toi eliittikumppanini myös hovikuvaajakseni, kun sillä on aika paljon mua parempi kamerakäsi ja -silimä. :D Mut joka tapauksessa koitan tehdä tältä tulevalta reissulta enemmän kuin yhden postauksen, että on sit jotain mille itkeskellä seuraavat viis kuukautta. Siispä o-tanoshimi ni shite kesain!