Sivut

lauantai 26. lokakuuta 2013

Kuukausi






Hallussani on nykyisin kamerallinen ipod, jonka kuljettelu kauppamatkoilla on hitusen järkkäriä helpompaa, joten luvassa lienee rupulaatuisia filtterikuvia useamminkin. Nää kyseiset kuvat on hoodeiltani kun kipaisin kaupassa ostamassa wasabia ja tenkasua jokapäiväisen sobani piristykseksi ja pudottamassa pari lippulappoa postilaatikkoon. Rähjäisiä taloja reunustaa somasti asetellut kukkaruukut. Iltoja valaisee jokunen ruosteinen katulamppu ja kymmenien juoma-automaattien valot. On sähkölankoja ja niiden välissä Tokion matala taivas. On rumaa ja kotoisaa yhtä aikaa. Niin ku japanilaisissa kaupungeissa aina.

Oon ollut Japanissa tasan kuukauden. En oo puhunut suomea kuukauteen. Paitsi kerran vaatekaupassa kun en saanut takin vetoketjua kiinni ja sanoin voi ny ristus ku o vaikiaa (mihin toverini sitten totesi myötätuntoisesti että hauki.....). Edellisen merkintäni noloista kielivirheistä päätellen suomalaisen seuran etsiminen voisi olla paikallaan. :::::::::::D Mutta niin. Ensimmäinen kuukausi takana. Tokion kanssa mulla on vielä pari kanaa kynittävänä, mutta on se vaan aika mainiota silti olla täällä taas kuulkaas! Vaikka eilen maa järisikin siihen malliin että toverini käski olemaan valppaana sillä järistyksen alku muistutti voimakkaan järistyksen alkua. Ja vaikka yhtenä iltana hampaita harjatessani lavuaarista pilkisti ensin pari hapuilevaa tuntosarvea ja sitten torakan terhakka ruumis, jonka päälle päästin kraanasta vettä raivoisalla otteella kunnes se katosi jälleen viemärin uumeniin. Ja vaikka tilanne ikkunani sisäpuolella on tällä hetkellä tämä ja ilmojen kylmetessä se vaan pahenee:


It's good to be back! Kana saa vielä odottaa kynijäänsä, sillä kansallisen vapaapäivän ja lukujärjestystaktikoinnin suoman viiden päivän viikonlopun myötä matkaan ensi perjantaina jälleen Yamagataan. Ensilumi satoi kuulemma jo Gassanille. Meen katsomaan Sakatan rantaviivaa ja Gassanin lumisia huippuja ja tuoppia tovereideni tuttuja naamoja. Ja kenties jopa kuumennan ruumistani Ginzan-onsenissa. Jeeeeeeee!!

Ja lopuksi yamagatalaisesta soba-nuudelista tekemäni kakesoba, jossa on rutkasti kevätsipulia, tenkasua ja wasabia ja lämmin tsuyu (kalasta, merilevästä ja soijasta tehty liemi) omnomnom.


5 kommenttia :

  1. Rupulaatuisia? Jaa, minä kun ajattelin, että ompa hyvännäköisiä ja tunnelmallisia kuvia :--D

    Kommentoin nyt blogiisi ensimmäistä kertaa, vaikka olenkin sitä sen perustamisesta asti lukenut. Kirjoitustyylisi on huikaiseva ja sisältö aina mielenkiintoista, odotan uutta postausta aina innolla! Aloitin tänä lukuvuonna japanin alkeet (tosin opiskelin kieltä jo lukiossa), ja vaikka en Japaniin ole lähiaikoina lähdössä, blogisi on ihanaa motivaatiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wihii tattista. (*^__^*) Omaksi ajankulukseni tätä blogia lähinnä harrastelen, mutta oon iloinen että oon saanut näin monta kivaa lukijaa siinä sivussa!

      Japanin opiskelu on kivaa ja uusia ajattelutapoja avaavaa puuhaa vaikkei koskaan tänne saakka päätyiskää. Ganbappe! :D

      Poista
  2. Mistä tunnistaa isomman maanjäristyksen? @_@ Olen tulossa ensi viikolla Tokioon ja lievästi sanottuna kuumottaa jo nyt maan tärisemiset. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon niin noob että en kyl ite tunnistais, mutta kuulemma voimakas järistys alkaa usein vaivihkaa. Mut ei niitä maanjäristyksiä kannata liikaa etukäteen kuumotella, yleensä ne on melko lyhyitä ja korkeintaan tavarat vähän heiluu. Suuremman järistyksen sattuessa pitää sammuttaa kaasu, mennä pöydän tms alle (jos ei mahdollista niin suojata päätä jollain) ja välttää ulos menemistä kunnes tilanne on rauhoittunu. Ibaraki-Fukushima-Miyagi-akselilla järisee tällä hetkellä joka päivä jossakin, mutta Tokiossa on ollu melko rauhallista!

      Poista
    2. Jea, tulipahan herättyä siihen johonki viiden magnituden järistykseen vai mikä olikaan tuossa kuluneen viikon aikana. :D Nyt kun vielä sopeutuis takas tänne harmaaseen lähiöön kun sydän jäi Suidobashin tienoille.

      Monia kysymyksiä tosin heräsi, olisin mm. halunnut lähettää itselleni (turisti)postikortin mutta niitä ei löytynyt Shinjukun ostoskeskuksien kiertelyn ja kyselynkään jälkeen paria samaa Tokyo toweria esittävää enempää ja niitäkin sai etsiä monta tuntia (?????). Piti jättää majapaikalle humoristista kommenttia, että jotain sellaisia myyntiin ottamalla tekisivät "lots of ¥¥¥".

      No mutta, jatkan joka tapauksessa tätä blogisi seurailemista - ehkä tän kautta saan hengitettyä sen verran Tokiota et vältän pahimmat vieroitusoireet. Ja koska kommentoin randomilla hyvin harvoin, niin sanotaan nyt sitten vielä tähän tämä arigato gozaimasu blogin kirjoittamisesta! ^_^

      Poista