Sivut

tiistai 27. toukokuuta 2014

Oodi Fukushimalle

Tie poikaystäväni kotikonnuille käy Fukushiman halki. Yli pilviä peilaavien riisimattojen ja ohi lähes kahteen kilometriin kohoavien tulivuorijonojen. Uutisoinnin perusteella on maailmalle ehkä välittynyt kuva, että Fukushima on ydinvoimala Japanissa, mutta tosiasiassa Fukushima on pinta-alaltaan Japanin kolmanneksi suurin prefektuuri, joka ennen vuotta 2011 oli tunnettu lähinnä riisistä ja hedelmistään. Sitten tuli ydinvoimalaonnettomuus, joka muutti kaiken. Fukushiman rannikon talous nojasi vahvasti ydinvoimaan, jota ei enää ole. Sisämaan elinkeino puolestaan on painottunut maatalouteen, mutta voimalaonnettomuuden jälkeen Fukushima-merkintäisten tuotteiden kysyntä on romahtanut. Säteilymääriä mitataan ja osa Fukushimasta on kauempana voimalasta kuin naapuriprefektuurien reuna-alueet, mutta silti mäkin katson, että kurkkuni tulee Miyazakista eikä Fukushimasta.

Valitettavasti karttaminen ei rajoitu vain fukushimalaisiin tuotteisiin. Fukushimalaisista on tullut monille spitaalisia. Uskotaan, että säteily tarttuu. Säteilyalueilta muihin prefektuureihin evakkoon lähteneet kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja. Eräskin toverini just kertoi, kuinka oli Kiotossa osunut matkamuistopuotiin yhtä aikaa fukushimalaisen perheen kanssa. Omistajamummo oli udellut lapsosilta että mistä nämä ovat tulleet ja lapsoset olivat vastanneet että Fukushimasta. Mummo oli haukkunut perheen likaiseksi ja käskenyt tehdä ostoksensa sukkelaan. Etenkin vanhan kulttuurin alueella lännessä syrjinnällä on pitkät perinteet, joten sinällään ei mitään uutta nousevan auringon alla, mutta onhan se silti kohtuutonta, että ensin menee ehkä koti ja elinkeino ja sitten vielä ihmisarvokin.

Kuvasin Fukushimaa liikkuvan bussin ikkunasta. Oon ajanut vuoden sisällä Fukushiman halki 16 kertaa. Keskellä päivää ja keskellä yötä. Siitä on tullut mulle melko rakas maisema ja tila, jonka korkeita vuoria katsella toiveikkaana kun oon matkalla perille ja jonka pimeyteen kietoutua kun oon matkalla pois. Rituaaliin kuuluu myös kuunnella lempiyhtyeeni Qurulin Fukushima-inspiroitunut kappale Soma, jota en nyt saanut tähän upotettua mutta joka on kuunneltavissa tästä. (Nää mun kuvat menee muuten aina alkuperäistäkin tuhnummaksi tässä blogisivulla kun oon kämmäri, mutta ne on klikkaamalla katseltavissa albumimoodissa.)



Seuraavassa jaksossa ollaan perillä Miyagissa! Luvassa sammakoita ja koirakavereita sekä tuulahdus japanilaista kesämuotia ala miehekäs japanilainen mieshenkilö miehekkäässä verkkarit&kumpparit-päivänasussa! Kirsikkana kaakun päällä äänitaideteokseni Riisipellolla suhisee!

13 kommenttia :

  1. Todella kauniita kuvia.

    Ja jee koirakavereita! Paljon kuvia niistä, kiitos ^__^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirakaverit ei oikein tahtoneet pysyä aloillaan kuvissa mutta kaikkeni yritin. :D

      Poista
  2. On hienon näköistä, ja ihan outoa kyllä tollainen fukushimalaisten vieroksuminen. Toivottavasti tilanne paranee heillekin pian, kun muutaman vuoden takaiset tapahtumat eivät enää ole niin kirkkaina mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Japanissa esiintyy edelleen feodaaliajan alhaisimman yhteiskuntaluokan jälkeläisten syrjintää, joka juontaa juurensa shintolaiseen käsitykseen likaisuudesta, ja vähän samanlaista likaisuuden karttamista on mielestäni tässä Fukushima-keississäkin. Mutta toivotaan, että pian koittaa paremmat ajat. (><)

      Poista
  3. Aiheeseen liittymätöntä mut onko sanoilla seppuku ja harakiri merkityseroa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Tykkään uudesta bannerista

      Poista
    2. Kummatkin viittaa mahan leikkaamiseen, mutta nykyjapanissa käytössä on yksinomaan seppuku. Sen kummempaa merkityseroa ei oo.

      Poista
  4. Osaatko sanoa, kuinka hankalaa oisi saada opiskeluun kuuluva työharjoittelupaikka Japanissa?

    Mullahan on toivottavasti nyt lokakuussa lähtö Kiotoon vaihtoon ja en ole vielä pakollista työharjoittelua suorittanut, eikä mulla kesällekkään paikkaa ole. Ne opiskelija-asunnot vuokrataan siellä kokonaiseksi vuodeksi tai puoleksi, mikä tarkoittaa että mulla oisi siellä katto vielä pään päällä kaks kuukautta luentojen loppumisen jälkeen. Eli pystyisin sen harjoittelun siellä suorittamaan, eikä mun tarttisi lähteä heti pois kiireellä. Kyseessähän oisi min. 8 vko harjoittelu ja pitäisi olla kemianalalta. Jos jonkin näköistä mielipidettä osaisit tuohon sanoa (^._.^)~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo täällä työharjoittelua suorittanut eikä kukaan tuttunikaan kun parin kuukauden työharjoittelut ei oo täällä kovin yleisiä, niin en osaa oikein mitään tohon sanoa. Varmaan kannattaa joltain yliopiston professorisihmiseltä kysyä, niillä on jotain suhteita välillä. Luulisin, ettei se ainakaan helppoa oo. Mut sanani ei oo laki, mistäpä mä tiedän. :D

      Poista
    2. Vimmaisen googlettelun jälkeen tulin samaan lopputulokseen :D Kaikkialla sanottiin vain, että siellä ei ole tapana tämmöset opiskeluihin kuuluvat työharjoittelut. Niin siksi mä kysyin, kun muistelin että mainitsit jossain tekstissä , että sun poikakaverin piti viettää parikuukautta merella tutkien jotain. Ajettelin sitten pienessä pääkopassani, että kyseessä oisi ollut perus työharjoittelu ^_^

      Minua ei vain huvittaisi lähteä "pelkän" työharjoittelun takia pois, kun sitten siellä oisi kohta esim. gozan juhla tulossa :[ noooh onhan mulla aikaa tässä vielä asiaa märehtiä :D

      Poista
    3. Joo se oli jossain tutkimusprojektissa mittaamassa jotain mitälie pitoisuuksia ku professori käski. :D Täällä pari ekaa työvuotta on yhtä työharjoittelua niin mitään sen kummempia harjottelujaksoja ei juurikaan oo, lähinnä sellasia parin päivän työpaikkaan tutustumisia korkeintaan. Mä ryssin mun viime yliopistovuoden aika tehokkaasti ku en suostunu lähtemään Japanista vaik lukukausi oli jo alkanut, mut oli se sen arvoista. :DD

      Poista
  5. Hehe joo ei mulla ihan nuin dramaattista se tulis olemaan :D Kun luennot siellä loppuu elokuun alkuun/heinäkuun loppuun ja omalla yliopistolla luennot alkaa vasta lokakuun puolivälissä. En kuitenkaan viittisi heti lähteä, kun on mahdollisuus jäädäkkin. Tulee vain sitten kiire kun pitää kandi tehdä ja se tyäharjoittelu jostain repiä, että vaslmistun ajallani :D no kerran se kirpaisee jos siihen menee, että pitää kaikki lyhyessä ajassa suorittaa x)

    VastaaPoista
  6. Kyllä on hienoja maisemia!
    Ehkä JOSKUS elämässä näkisi tuotakin maapallon osaa.. haaveita, haaveita :)

    VastaaPoista