桜、満開

Koska olen viime aikoina jauhanut lähinnä poikaystävästäni ja pölypalloistani, tässäpä alkuun kääntämäni sakura-aiheinen lehtijuttu, joka ei liity itseeni mitenkään. Mulla oli superhauskaa tätä kääntäessä, aaaa miks kääntäminen on niin mukavaa ja miks sillä on niin vaikea elättää itseään.

Kirsikkapuuistutukset ovat joutuneet ilkivallan kohteeksi Fuji-vuoren kupeessa sijaitsevan Kawaguchi-järven pohjoisrannalla. Useiden puiden oksia on katkottu luvattomasti, kertoo alueen kunnossapidosta vastaava asukasyhdistys Kawaguchi-ko Midori no kai. Yhdistys uskoo, että matkailualan yrittäjät ovat sahanneet oksia parantaakseen näkymää Fuji-vuorelle, eikä peittele raivoaan peräänkuuluttaessaan kirsikkapuiden suojelua.

Puita on istutettu järven rantaan rivistöksi noin kahden kilometrin säteelle. Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kazumasa Miuran mukaan noin 300 istutetusta kirsikkapuusta oksia on sahattu vähintään 30:stä.

Maaliskuun 30. päivä yhdistyksen jäsenet siistivät viheraluetta huhtikuun kirsikankukkajuhlaa varten. Tuolloin havaittiin, että useita isoja, läpimitaltaan yli 10 senttimetrin paksuisia oksia oli sahattu poikki. Joukossa oli myös yksilöitä, joiden lähes kaikki oksat oli sahattu poikki niin, että puun kukinta on mahdotonta. Ilkivalta ulottui myös läheisiin mäntyihin ja aprikoosipuihin, joista osa oli kaadettu tyvestä saakka.

Ranta-alueen lukuisista turistipalveluista on näkymä puuistutusten reunustamalle järvelle sekä takana siintävälle Fuji-vuorelle. Viime vuonna paljastui tapaus, jossa paikallinen ravintolayrittäjä oli katkonut useita oksia, ja asukasyhdistys vaati istutusten ehdotonta suojelua.
Miura uskoo, että tälläkin kertaa kyse on näkymän parantamisesta.

- Matkailijamäärät ovat kasvaneet sen jälkeen kun Fuji-vuoresta tuli maailmanperintökohde. Yritykset käyvät armotonta kilpailua asiakkaista. On kuitenkin anteeksiantamatonta mennä sahaamaan kirsikkapuita, joita asukkaat ovat sukupolvien ajan vapaaehtoisvoimin vaalineet. Tämä on todellinen ongelma.

Asukasyhdistys istutti vuonna 1984 alueelle noin 300 kirsikkapuuta. Viime vuosina alueesta on tullut suosittu hanami-kohde, ja kirsikankukkajuhlan aikaan puita voi ihailla myös iltavalaistuksessa auringon painuttua mailleen.

Alkuperäinen juttu Asahi Shimbun

Käytiin noilla Fujisanin järvihoodeilla taannoisella roadtripillämme (jos joku ei oo noita postauksiani lukenut niin tässäpä olis!) eikä sen kokemuksen jälkeen hämmästytä tää uutinen yhtään. Fuji-vuori on parhaimmillaan Enoshimasta nähtynä. Kun meri pitää ääntä ja surffarit surffaa ja poikaystävä kaivaa hiekasta taskurapua ja aurinko on matalalla mutta valaisee vielä.

Tämä päivä oli tuulinen ja hattaran ja unen värinen. Nauroin poikaystävälle joka joutu uutta elämänvaihettaan varten leikkaamaan salaryman-hiukset. Sain yliopistolta mailia stipendistäni. Oon siis lokakuusta saakka nauttinut Jasson apurahaa, mutta oikeastaan koko vaihtoaikani pelännyt että se katkaistaan keväällä. Jo aikoinaan apurahaa hakiessani painotettiin, että maksaminen on budjettisyistä kevään osalta epävarmaa. Tänään sitten tuli se kauan pelätty maili, että Jasso ei saanut ministeriöltä tarvittavaa rahoitusta ja näin ollen apurahani lakkaa. Nielin pientä pettymystäni ja olin jo turvautumassa opintolainaan, kunnes sitten tajusin lukea mailin loppuun. Mailissa toki sanottiin, että Jasson stipendini on lakkautettu. Mutta siinä sanottiin myös, että mulle on sen tilalta myönnetty Toudain oma stipendi. Mmmmmmitä. :D Aaa. Nyt mulla on sit ollut opetusministeriön, Jasson ja yliopiston omat stipendit, kai mäkin oon jotain elämässäni oikein tehnyt. :D Toudain stipendiä maksetaan tosin vaan heinäkuulle, mutta sekään ei oo katastrofi kun ajattelin joka tapauksessa irtisanoa tän yli puolet kuukausibudjetistani syövän asuntolan jo heinäkuun lopulla ja painua pariksi kuukaudeksi Miyagiin.

Söin muuten tänään lentokalan mätiä.

Matcha-latte ja lähikaupan einessushi omnom. Mä en oikein tykkää mädistä kun ne purskahtelee suussa, mutta lentokalan mädistä eli tobikosta oon oppinut jos nyt en ihan pitämään niin ainakin sietämään. Pelkiltään en sitä vieläkään söisi.

Tässäpä vielä naamani lopuksi kun tukkani tuossa taannoin leikkasin.